Kalateihin panostettava kaivosten sijaan

Suomen kalatiestrategian mukaan siirrytään istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Kemijoki oli aikoinaan lohijoki vailla vertaa. Kansalaisaktiivisuudella on vuosikymmenten työllä saatu säästymään luonnontilaisina jokirakentamiselta sen  neljästä suurjokihaarasta Ounasjoki ja Ylinen Kemijoki. Näille voisi palauttaa vaelluskalat, mutta nyt on valittava, puhtaat joet ja vaelluskalat eivät ole mahdollisia, jos suunnitellut kaivoshankkeet toteutetaan.

Kemijoen latvoille ajetaan Talvivaaran kokoluokan fosforikaivosta, Soklia, jossa on myös tuhansien tonnien uraanivaranto. Liuotusprosessin vahvat hapot jäisivät suuriin altaisiin, jotka Talvivaaran tavoin ovat alttiita vuodoille. Radioaktiivisia fosforipitoisia jätevesiä laskisi Kemijokeen ja edelleen Perämereen. Amerikkalaisen Blacksmith Instituutin arvion mukaan jätehiekkaan jää noin 85% alkuperäisestä radioaktiivisuudesta, uraanin myrkylliset radioaktiiviset hajoamistuotteet, tehtiin uraanin “talteenotto” tai ei. Valtavat rekat jyräisivät Korvatunturin ja UKK kansallispuiston maisemissa. Soklin lisäksi Kemijokea uhkaavat Suhangon, Kittilän ja Kevitsan  kaivosten  laajennukset ja Asentolamminojan uraanikaivoshanke. Esim. Suhangon rikastushiekka ja jäännössakka-altaat olisivat n. 1040 ha, vaikutusta Ranuan, Tervolan, Simon kuntien ja Rovaniemen kaupungin alueella, sekä Kemi- että Simojokeen.

Kaivostoimintaa suunnitellaan muutamiksi kymmeniksi vuosiksi, mutta sen seuraukset poro- ja muille luonnonelinkeinoille sekä ympäristö- ja vesistötuhot olisivat lopullisia, takuuvarma kuolemanisku alueen virkistyskäytölle, turismin kasvulle sekä siitä elantonsa saavien mahdollisuudelle jatkaa toimintaansa alueella. Kerran hankittua huonoa imagoa ei voida palauttaa mahdollisen kaivoksen ehdyttyä.

Itä-Lapille luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen Rovaniemen ja Kemijärven välille tarjoaa elinmahdollisuuksia. Valtionyhtiö Kemijoki Oy:n on aiheuttaja maksaa -periaatteella kustannettava luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen. Luonnonmukainen ohitusuoma voi  toimia hävikittä; kaikki lohet nousevat kuten eräässä  ohitusuomassa  Ranskassa. Loivan ohitusuoman etuna on myös kutumahdollisuus; poikasia syntyisi rakennetulla  alajuoksullakin. Ohitusuomat olisivat lisääntymisalueina pieni korvaus menetetyistä lisääntymisalueita patoaltaiden alla.

Matkailun vuositulot vastaavat jo Suomen kuukauden vientiä. Ulkomaalaisten tuoma rahamäärä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, yhdessä kotimaan matkailun kanssa alalla pyörii lähes 15 miljardia. Suomen vetovoima on mielikuva puhtaasta ja erityislaatuisesta luonnosta. Meidän tulisikin suhtautua tähän aarteeseemme, luontoon, Amerikan intiaanien tavoin:
Emme peri Maata Esi-isiltämme, vaan lainaamme sen Lapsiltamme.

Marjatta Näätänen

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 3.9.2013 hiukan lyhennettynä