Lehdistötiedote: Ydinvoiman purkukustannukset

Lehdistötiedote                                     Julkaisuvapaa        24.3.2010

On vihdoin puhuttava myös ydinvoiman purkukustannuksista;
Purkamiskustannus = 2 x rakentamiskustannus!

Parhaillaan käydään keskustelua eri energiamuotojen kustannuksista. Ydinvoima mainitaan useinkin halpana vaihtoehtona verrattuna uusiutuviin energiamuotoihin. Tekniikka elämää palvelemaan ry haluaa tuoda esiin joitain yleisestä kustannuskeskustelusta puuttuvia pohjatietoja:

Ydinvoimalan purku; mitä se tarkoittaa ja mitkä ovat kustannukset?

Englannissa on julkaistu viralliset arviot ydinvoiman purkamisen ja siivoamisen kustannuksista. Verrattuna ko. voimaloiden
rakennuskustannuksiin saadaan tulokseksi, että purkukustannus on nelinkertainen  rakennuskustannukseen verrattuna. Englannin reaktorit ovat kaasujäähdytteisiä. Tällaisen reaktorin sydän tulee radioaktiivisemmaksi ja purkukustannukset korkeammiksi kuin vesijäähdytteisen (Suomen tapaus). Suomen kannalta vertailukelpoinen on Connecticut Yankee-raktorin (590 MWe painevesireaktori) purku, joka päättyi 2007 ja tuli maksamaan 871 miljoonaa USD (käytetty polttoaine on tosin vielä voimala-alueella odottamassa päätöstä mitä sille pitäisi tehdä). Voimalan rakennus maksoi (valm. 1968) 94,6 miljoonaa USD, eli vuoden 2007 rahassa 456 miljoonaa USD, eli purkukustannus oli melkein kaksinkertainen rakentamiskustannukseen verrattuna. Suomessa TEM arvioi kaikkien maassa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan huollon ja voimaloiden purkamisen kustannukseksi noin 2,08 miljardia euroa. Siis vararahaston pitäisi olla pelkästään Olkiluoto 3:n purkamista varten viisinkertainen (eikä lainassa yhtiöillä!). Tällaisen piilotuen lisäksi ydinvoiman rakentaminen näyttää aina (esim. nyt USA:ssa) tarvitsevan erittäin massiivisia valtion takauksia.

Loviisan nykylaitosten toimiluvat päättyvät 2027 ja 2030. Nykyisillä Olkiluodon laitoksilla on 20 vuodeksi kerrallaan annettava toimilupa vuoteen 2018. Jos käyttöiäksi lasketaan 60 v., niiden voidaan arvioida poistuvan käytöstä noin v. 2040. Loviisan ja Olkiluodon laitosten purkamisen vuoksi ei siis tarvitse nyt alkaa rakentaa uusia.

Täysi purku tarkoittaa, että reaktori ja voimalan muut laitteet puretaan ja poistetaan, käytetty polttoaine loppusijoitetaan, saastunutta maata poistetaan ja alue tehdään kelvolliseksi uuteen käyttöön. Tähän asti näitä täysiä purkuja on suoritettu pääasiallisesti vain pienten tutkimusreaktorien osalta (käytetyn polttoaineen loppusijoitusta lukuunottamatta), joten käytännön kokemuksia on vähän. Useimmissa tapauksissa poistetut voimalat ovat suljettuina (toivottavasti vartioituina) odottamassa indusoituneen radioaktiivisuuden vähenemistä. Tämä vaihe kestää esim. Englannin suunnitelmissa useita kymmeniä vuosia. Jos reaktoriastia leikataan palasiksi ennen tätä, varastoidaan teräs (tai pitäisi varastoida - radioaktiivista romuterästä on ollut liikkeellä) kunnes aktiviteetin taso on laskenut rittävästi.

Suomen kannalta mielenkiintoinen tapaus on Greifswaldin voimala, missä puretaan viisi Loviisa-tyyppistä reaktoria (VVER-440; viides on tosin ollut vain koekäytössä). Tässä rakennettiin voimalan viereen iso halli, johon radioaktiiviset osat on toistaiseksi varastoitu. Saksan valtio on ollut vaitonainen kustannuksista.

Lisää tietoa löytyy esim. Wikipedia: Nuclear decommissioning.

Lisätietoja:
Claus Montonen claus.montonen(at)helsinki.fi,
Jouko Niemi jouniemi(at)kaapeli.fi,
Tekniikka elämää palvelemaan ry